Kerkonkosken kanava
Historiaa
Määrärahojen puute viivästytti kanavan rakentamista, minkä vuoksi vuonna 1919 alkaneet rakennustyöt saatiin päätökseen vasta 1926.
Kanavakasöörille rakennettiin asuin- ja toimistorakennus kanavan Niiniveden puoleisessa päässä sijaitsevaan Kanavasaareen. Samaan yhteyteen rakennettiin asuinrakennus kanavamiehistölle. Kanavan ympäristöön suunniteltiin koristeistutukset Saimaan kanavan puutarhurina toimineen Martti Parikan toimesta.
Kanavat edustivat aikanaan uutta tekniikkaa. Puun sijasta teräksestä rakennetut sulkuportit mahdollistivat sulkujen rakentamisen yksikammioisiksi. Lisäksi vesi johdetaan sulkuun sulkuporteissa olevien luukkujen sijaan sivumuurien kautta. Tämän johdosta sulkuun ei synny pitkittäisvirtausta ja vedenkorkeus voidaan nostaa ja laskea selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa.
Kanavaa käytettiin alusta saakka puutavaran uitossa. Puun uittaminen Kymijoen vesistössä päättyi 2002.
Kerkonkosken kanava yhdistää Niiniveden ja Kiesimän. Kanava on rakennettu 1919-26. Kanava toimii itsepalvelulla.
Kanavaa ylläpitää väylävirasto. Tarkemmat ohjeet kanavan käyttöön, tekniset tiedot sekä aukioloajat voi tarkastaa Väyläviraston sivuilta.