Kylämiljöö ja nähtävyydet
Kylämiljöö
Näe kanavan sulutus, piipahda aistimassa Wanhan myllyn henkeä ja vieraile aidossa kyläkaupassa. Tutustu kylämiljööseen rauhassa käyskennellen ja pulahda uimaan sataman hiekkarannalla. Tulit sitten läheltä tai kaukaa, meille on mukava matkustaa vesiteitse, autoillen ja moottoripyöräillen tai vaikkapa polkupyörällä!
Kerkonkosken kanava
Kanava, kosken seutu ja vesiväylä ovat olleet oleellinen osa Kerkonkosken kylää ja sen asutuksen, elinkeinoelämän ja koko elämänpiirin muodostumista. Se on ollut yhteisön valtaväylä.
– Jukka Vesterinen, Kerkonkosken kyläkirja –
Wanha Mylly
Viehättävässä Kerkonkosken Myllyssä järjestetään nykyisin erilaisia tilaisuuksia, kylätapahtumia ja juhlia.
Myllytoiminta Kerkonkosken myllyssä on loppunut 1950-luvun puolivälissä. Toimiessaan mylly tuotti myös sähköä Kerkonkosken kylälle.
Kerkonkosken varrella, kanavan vierellä sijaitsevassa Wanhassa Myllyssä pääset vierailemaan kesäaikaan!
Anna Wildrosen taidegalleria
Anna WildRose (Pirkko Toiviainen) on itseoppinut kuvataiteilija ja yksi kylämme ylpeydenaiheista. Hänen työnsä ovat lähinnä kollaaseja, esinekoosteita ja installaatioita. Taiteilija käyttää töissään kierrätysmateriaaleja ja niille on tunnusomaista runsaus sekä ennakkoluuloton tekniikoiden ja materiaalien yhdistäminen.
Anna WildRose opettaa käyttämäänsä tekniikkaa taidetyöpajoissaan. Kesägalleria sijaitsee taiteilija Anna WildRosen kodin yhteydessä Kerkonkoskella ja on avoinna sopimuksen mukaan.
Rastunsuon lintujärvi
Kiesimän kanava
On Kerkonkosken läheisyydessä toinenkin kanava. Historiaa henkivä Kiesimän Kanava on rakennettu samoihin aikoihin kuin lähes 100-vuotias Kerkonkosken kanava.
Kanavalla on metsäsoittimet ja jättiläisten kiikku sekä grillikota evästelyä varten.
Jättiläisten temppeli
Jättiläisten Temppeli on 1800-luvulla Henrik Laitisen löytämä kivimuodostelma Kiesimän kylällä Tulenpalavanmäellä. Sijainti Google mapsissa.
Katariinan lähde
Kiesimällä sijaitseva Katariinan lähde on tarjonnut vilvoitusta ja raikasta lähdevettä alueen asukkaille ja kulkijoille jo yli puolivuosisataa. Lähde on kunnostettu 2000- luvun alussa.
Saastumisen estämiseksi otathan vettä lähteestä vain lähteen omalla kauhalla omaan astiaasi. Vettä ei ole tutkittu. Veden käyttö omalla vastuulla!
Karhuniemen lapinraunio
Lapinraunioita on löytynyt Suomesta lukuisia, lähinnä sisämaasta. Ne sijaitsevat yleensä lähellä rantaa, usein kallion laella näkyvällä paikalla. Valtaosa lapinraunioista on hautapaikkoja. Karhuniemen lapinraunion löysi Aarne Europaeus-Äyräpää vuonna 1927. Raunioille kulku tapahtuu Urho ja Seija Karhun pihan kautta.