Wanha Mylly

Wanha Mylly

Hirsinen Kerkonkosken Mylly kanavan kyljessä on kylän kauniimpia rakennuksia. Nykyisin myllyssä järjestetään monipuolisesti kylätapahtumia ja kesäisin se on avoinna vierailijoille.

 

Sijainti

Historiallinen Kerkonkosken Wanha Mylly on kylän tunnetuimpia maamerkkejä. Tule aistimaan myllyn kaunis tunnelma ja veden läheisyys paikan päälle!

Wanha Mylly on rakennettu 1830-luvulla. Se ja sitä edeltäneiden myllyjen historia kertoo myös koko kylän ja seutukunnan asutuksen historiasta. Kiinteää asutusta alkoi syntyä Kerkonjoensuuhun 1500-luvun puolivälin jälkeen. Vähitellen alkoi viljan viljely ja myllystä tuli välttämättömyys.

Mylly tarvitsi vesivoimaa ja sitä löytyi Kerkonkoskesta. Vesivoima ja koskemattomat metsät herättivät myös aloittelevan sahateollisuuden kiinnostuksen 1800-luvun puolivälissä ja Kerkonkoski koki teollistumisen aikakauden. 

Myllyn vaiheet on olleet värikkäät ja omistajia on ollut useita. Myllymatkat tehtiin hevosella ja jyvien jauhatusten valmistumista odotettiin myllytuvassa tarinoiden tai kahvilassa fortunaa pelaten ja kahvitellen.

 

 

Mylly jauhoi ja generaattori tuotti sähköä kylälle aamun kello viidestä iltakymmeneen 1950-luvun puoliväliin asti. 1970- luvulla rakennusta uhkasi purkaminen, mutta Tie- ja verirakennuslaitos luovutti rakennuksen Rautalammin kunnalle museotarkoitukseen ja siihen liittyvään virkistystoimintaan. Rakennusta korjattiin talkoilla ja siinä avattiin myllymuseo ja kahvio vuonna 1984. Tämän jälkeen rakennus on ollut tapahtumatilana lukuisissa kylätapahtumissa alkaen 90-luvun Kirjavasta Satamasta.

Lähde: Kerkonkoski- Kanavan Varrella, Markku Halttunen (toim.)

 

Myllyn osoite: Kerkontie 1, Kerkonjoensuu

Wanhaa Myllyä vuokrataan myös yksitystilaisuuksiin!

Kysy lisää

Kerkonkosken kanava

Kerkonkosken kanava

Historiaa

Määrärahojen puute viivästytti kanavan rakentamista, minkä vuoksi vuonna 1919 alkaneet rakennustyöt saatiin päätökseen vasta 1926.

Kanavakasöörille rakennettiin asuin- ja toimistorakennus kanavan Niiniveden puoleisessa päässä sijaitsevaan Kanavasaareen. Samaan yhteyteen rakennettiin asuinrakennus kanavamiehistölle. Kanavan ympäristöön suunniteltiin koristeistutukset Saimaan kanavan puutarhurina toimineen Martti Parikan toimesta.

Kanavat edustivat aikanaan uutta tekniikkaa. Puun sijasta teräksestä rakennetut sulkuportit mahdollistivat sulkujen rakentamisen yksikammioisiksi. Lisäksi vesi johdetaan sulkuun sulkuporteissa olevien luukkujen sijaan sivumuurien kautta. Tämän johdosta sulkuun ei synny pitkittäisvirtausta ja vedenkorkeus voidaan nostaa ja laskea selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa.

Kanavaa käytettiin alusta saakka puutavaran uitossa. Puun uittaminen Kymijoen vesistössä päättyi 2002.

Kerkonkosken kanava yhdistää Niiniveden ja Kiesimän. Kanava on rakennettu 1919-26. Kanava toimii itsepalvelulla.

Kanavaa ylläpitää väylävirasto. Tarkemmat ohjeet kanavan käyttöön, tekniset tiedot sekä aukioloajat voi tarkastaa Väyläviraston sivuilta.

 

Väylävirasto

Sataman palvelut

Sataman palvelut

Uimaranta

Tämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimaranta

Sijainti

Bensa

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Read More

Kyläkauppa Puotipiika

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Kauppa

Kerkonkosken Keidas & sauna

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Melonta ja SUP-laudat

Melonta ja SUP-laudat

Aloitus- ja lopetuspaikka: Törmälän Loma- ja kurssikeskus (Konnekoskentie 552, Rautalampi)
Vaativuus: Vaativa
Soveltuvuus: Soveltuu navigointi- ja erätaitoisille kokeneille retkeilijöille/veneilijöille.

Kesto: 3-5 päivää
Reittimerkinnät: Reitillä ei ole reittimerkintöjä

Reitti alkaa Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Rautalammilta. Kerkonkosken kylä ja kanavamiljöö kauppoineen ja ravintoloineen on virkistävä soutu- tai melontaretken tauko- ja yöpymispaikka reitin puolivälissä. Kylä sijaitsee Suonenjoen ja Vesannon välisen tien 545 varrella. Kylän keskustan läpi virtaa Kerkonjoki, joka yhdistää toisiinsa Kiesimäjärven ja Niiniveden.

Kerkonkosken kierros on klassinen pitkä vesiretkeilyreitti, jota on Rautalammilla perinteisesti soudettu kirkkoveneillä sekä melottu. Reitti on vaativa ympyräreitti, jonka varrella on yksi II-luokan koski, Konnekoski. Koski on kuitenkin vältettävissä, jos reitti aloitetaan Konnekosken alapuolelta ja päätetään Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Konnekosken yläpuolelle. Reitin voi aloittaa hyvin myös Kivisalmelta, Kerkonkoskelta, Säynätsalmelta tai Nokisenkoskelta.

Matkan varrelle mahtuu kulttuurihistoriallisia sekä luonnonnähtävyyksiä kuten Konnekoski, Kivisalmi, Noitasen saari ja Murhaluoto sekä Kiesimän ja Kerkonkosken kanavat, Säynätsalmi ja Nokisenkoski, Tyyrinvirta ja Rautalammin Äijäveden rannoilla sijaitsevat Sahalan, Korholan, Karjalan sekä Ropolan kartanot ja Hankaveden saaristo.

TAUKOPAIKAT:

Varoitus! Ole varovainen liikkuessasi väylien ulkopuolella, sillä Etelä-Konnevedellä on runsaasti matalikkoja ja karikoita yllättävissä paikoissa. Vesistö on vaativa kokemattomalle veneilijälle. Konnekosken laskeminen/ajaminen veneellä edellyttää erikoistaitoja navigoida virtaavassa vedessä. Konnekoski on kuitenkin vältettävissä aloittamalla reitti kosken alta ja lopettamalla kosken yläpuolelle. Hypotermiariski on todellinen läpi kesän, jos joutuu veden varaan pitkäksi aikaa. Etelä- ja Pohjois-Konneveden suuret selät ja matalat karikot jyrkentävät aallokkoa ja kallioheijastukset muuttavat aaltojen muotoa. Aallokko voi olla hyvin voimakasta. Alue vaatii säiden huomioimista

Kerkonkosken kierros

Kerkonkosken kierros

Aloitus- ja lopetuspaikka: Törmälän Loma- ja kurssikeskus (Konnekoskentie 552, Rautalampi)
Vaativuus: Vaativa
Soveltuvuus: Soveltuu navigointi- ja erätaitoisille kokeneille retkeilijöille/veneilijöille.
Pituus: 88 km
Kesto: 3-5 päivää
Reittimerkinnät: Reitillä ei ole reittimerkintöjä

Reitti alkaa Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Rautalammilta. Kerkonkosken kylä ja kanavamiljöö kauppoineen ja ravintoloineen on virkistävä soutu- tai melontaretken tauko- ja yöpymispaikka reitin puolivälissä. Kylä sijaitsee Suonenjoen ja Vesannon välisen tien 545 varrella. Kylän keskustan läpi virtaa Kerkonjoki, joka yhdistää toisiinsa Kiesimäjärven ja Niiniveden.

Kerkonkosken kierros on klassinen pitkä vesiretkeilyreitti, jota on Rautalammilla perinteisesti soudettu kirkkoveneillä sekä melottu. Reitti on vaativa ympyräreitti, jonka varrella on yksi II-luokan koski, Konnekoski. Koski on kuitenkin vältettävissä, jos reitti aloitetaan Konnekosken alapuolelta ja päätetään Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Konnekosken yläpuolelle. Reitin voi aloittaa hyvin myös Kivisalmelta, Kerkonkoskelta, Säynätsalmelta tai Nokisenkoskelta.

Matkan varrelle mahtuu kulttuurihistoriallisia sekä luonnonnähtävyyksiä kuten Konnekoski, Kivisalmi, Noitasen saari ja Murhaluoto sekä Kiesimän ja Kerkonkosken kanavat, Säynätsalmi ja Nokisenkoski, Tyyrinvirta ja Rautalammin Äijäveden rannoilla sijaitsevat Sahalan, Korholan, Karjalan sekä Ropolan kartanot ja Hankaveden saaristo.

TAUKOPAIKAT:

Varoitus! Ole varovainen liikkuessasi väylien ulkopuolella, sillä Etelä-Konnevedellä on runsaasti matalikkoja ja karikoita yllättävissä paikoissa. Vesistö on vaativa kokemattomalle veneilijälle. Konnekosken laskeminen/ajaminen veneellä edellyttää erikoistaitoja navigoida virtaavassa vedessä. Konnekoski on kuitenkin vältettävissä aloittamalla reitti kosken alta ja lopettamalla kosken yläpuolelle. Hypotermiariski on todellinen läpi kesän, jos joutuu veden varaan pitkäksi aikaa. Etelä- ja Pohjois-Konneveden suuret selät ja matalat karikot jyrkentävät aallokkoa ja kallioheijastukset muuttavat aaltojen muotoa. Aallokko voi olla hyvin voimakasta. Alue vaatii säiden huomioimista

Pyöräillen

Pyöräillen

Kahden kanavan kierros

Kiesimäjärven ympäri kulkeva reitti tarjoaa hengähdyksen maalaismaisemissa ja metsän siimeksessä. Retken päätteeksi on hyvä tankata hiilihydraattivarastot pizzalla Kerkonkosken Keitaalla. Reitin puolivälissä on myös Kiesimän kyläyhdistyksen mökki, jota vuokrataan matkailijoille.

Lue lisää

Koskien kierros

Koskien kierros on 107 km pitkä maantiereitti. Rengasreitti tarjoaa paljon nähtävää, sillä sen varrelle mahtuu useita koskien, virtojen ja kanavien ylityksiä. Olit sitten polku- tai moottoripyörän selässä, tämä on alueen ykkösreittejä!

Koskien kierros