Kerkonkosken kanava

Kerkonkosken kanava

Historiaa

Määrärahojen puute viivästytti kanavan rakentamista, minkä vuoksi vuonna 1919 alkaneet rakennustyöt saatiin päätökseen vasta 1926.

Kanavakasöörille rakennettiin asuin- ja toimistorakennus kanavan Niiniveden puoleisessa päässä sijaitsevaan Kanavasaareen. Samaan yhteyteen rakennettiin asuinrakennus kanavamiehistölle. Kanavan ympäristöön suunniteltiin koristeistutukset Saimaan kanavan puutarhurina toimineen Martti Parikan toimesta.

Kanavat edustivat aikanaan uutta tekniikkaa. Puun sijasta teräksestä rakennetut sulkuportit mahdollistivat sulkujen rakentamisen yksikammioisiksi. Lisäksi vesi johdetaan sulkuun sulkuporteissa olevien luukkujen sijaan sivumuurien kautta. Tämän johdosta sulkuun ei synny pitkittäisvirtausta ja vedenkorkeus voidaan nostaa ja laskea selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa.

Kanavaa käytettiin alusta saakka puutavaran uitossa. Puun uittaminen Kymijoen vesistössä päättyi 2002.

Kerkonkosken kanava yhdistää Niiniveden ja Kiesimän. Kanava on rakennettu 1919-26. Kanava toimii itsepalvelulla.

Kanavaa ylläpitää väylävirasto. Tarkemmat ohjeet kanavan käyttöön, tekniset tiedot sekä aukioloajat voi tarkastaa Väyläviraston sivuilta.

 

Sataman palvelut

Sataman palvelut

Uimaranta

Tämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimarantaTämä ihana uimaranta

Bensa

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Kyläkauppa Puotipiika

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Kerkonkosken Keidas & sauna

Consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate.

Melonta ja SUP-laudat

Melonta ja SUP-laudat

Aloitus- ja lopetuspaikka: Törmälän Loma- ja kurssikeskus (Konnekoskentie 552, Rautalampi)
Vaativuus: Vaativa
SoveltuvuusSoveltuu navigointi- ja erätaitoisille kokeneille retkeilijöille/veneilijöille.

Kesto: 3-5 päivää
Reittimerkinnät: Reitillä ei ole reittimerkintöjä

Reitti alkaa Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Rautalammilta. Kerkonkosken kylä ja kanavamiljöö kauppoineen ja ravintoloineen on virkistävä soutu- tai melontaretken tauko- ja yöpymispaikka reitin puolivälissä. Kylä sijaitsee Suonenjoen ja Vesannon välisen tien 545 varrella. Kylän keskustan läpi virtaa Kerkonjoki, joka yhdistää toisiinsa Kiesimäjärven ja Niiniveden.

Kerkonkosken kierros on klassinen pitkä vesiretkeilyreitti, jota on Rautalammilla perinteisesti soudettu kirkkoveneillä sekä melottu. Reitti on vaativa ympyräreitti, jonka varrella on yksi II-luokan koski, Konnekoski. Koski on kuitenkin vältettävissä, jos reitti aloitetaan Konnekosken alapuolelta ja päätetään Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Konnekosken yläpuolelle. Reitin voi aloittaa hyvin myös Kivisalmelta, Kerkonkoskelta, Säynätsalmelta tai Nokisenkoskelta.

Matkan varrelle mahtuu kulttuurihistoriallisia sekä luonnonnähtävyyksiä kuten Konnekoski, Kivisalmi, Noitasen saari ja Murhaluoto sekä Kiesimän ja Kerkonkosken kanavat, Säynätsalmi ja Nokisenkoski, Tyyrinvirta ja Rautalammin Äijäveden rannoilla sijaitsevat Sahalan, Korholan, Karjalan sekä Ropolan kartanot ja Hankaveden saaristo.

TAUKOPAIKAT:

Varoitus! Ole varovainen liikkuessasi väylien ulkopuolella, sillä Etelä-Konnevedellä on runsaasti matalikkoja ja karikoita yllättävissä paikoissa. Vesistö on vaativa kokemattomalle veneilijälle. Konnekosken laskeminen/ajaminen veneellä edellyttää erikoistaitoja navigoida virtaavassa vedessä. Konnekoski on kuitenkin vältettävissä aloittamalla reitti kosken alta ja lopettamalla kosken yläpuolelle. Hypotermiariski on todellinen läpi kesän, jos joutuu veden varaan pitkäksi aikaa. Etelä- ja Pohjois-Konneveden suuret selät ja matalat karikot jyrkentävät aallokkoa ja kallioheijastukset muuttavat aaltojen muotoa. Aallokko voi olla hyvin voimakasta. Alue vaatii säiden huomioimista

Kerkonkosken kierros

Kerkonkosken kierros

Aloitus- ja lopetuspaikka: Törmälän Loma- ja kurssikeskus (Konnekoskentie 552, Rautalampi)
Vaativuus: Vaativa
SoveltuvuusSoveltuu navigointi- ja erätaitoisille kokeneille retkeilijöille/veneilijöille.
Pituus: 88 km
Kesto: 3-5 päivää
Reittimerkinnät: Reitillä ei ole reittimerkintöjä

Reitti alkaa Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Rautalammilta. Kerkonkosken kylä ja kanavamiljöö kauppoineen ja ravintoloineen on virkistävä soutu- tai melontaretken tauko- ja yöpymispaikka reitin puolivälissä. Kylä sijaitsee Suonenjoen ja Vesannon välisen tien 545 varrella. Kylän keskustan läpi virtaa Kerkonjoki, joka yhdistää toisiinsa Kiesimäjärven ja Niiniveden.

Kerkonkosken kierros on klassinen pitkä vesiretkeilyreitti, jota on Rautalammilla perinteisesti soudettu kirkkoveneillä sekä melottu. Reitti on vaativa ympyräreitti, jonka varrella on yksi II-luokan koski, Konnekoski. Koski on kuitenkin vältettävissä, jos reitti aloitetaan Konnekosken alapuolelta ja päätetään Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Konnekosken yläpuolelle. Reitin voi aloittaa hyvin myös Kivisalmelta, Kerkonkoskelta, Säynätsalmelta tai Nokisenkoskelta.

Matkan varrelle mahtuu kulttuurihistoriallisia sekä luonnonnähtävyyksiä kuten Konnekoski, Kivisalmi, Noitasen saari ja Murhaluoto sekä Kiesimän ja Kerkonkosken kanavat, Säynätsalmi ja Nokisenkoski, Tyyrinvirta ja Rautalammin Äijäveden rannoilla sijaitsevat Sahalan, Korholan, Karjalan sekä Ropolan kartanot ja Hankaveden saaristo.

TAUKOPAIKAT:

Varoitus! Ole varovainen liikkuessasi väylien ulkopuolella, sillä Etelä-Konnevedellä on runsaasti matalikkoja ja karikoita yllättävissä paikoissa. Vesistö on vaativa kokemattomalle veneilijälle. Konnekosken laskeminen/ajaminen veneellä edellyttää erikoistaitoja navigoida virtaavassa vedessä. Konnekoski on kuitenkin vältettävissä aloittamalla reitti kosken alta ja lopettamalla kosken yläpuolelle. Hypotermiariski on todellinen läpi kesän, jos joutuu veden varaan pitkäksi aikaa. Etelä- ja Pohjois-Konneveden suuret selät ja matalat karikot jyrkentävät aallokkoa ja kallioheijastukset muuttavat aaltojen muotoa. Aallokko voi olla hyvin voimakasta. Alue vaatii säiden huomioimista