Yhdistykset

 

Yhdistykset

Taitava Kerkonkoski ry

Taitava Kerkonkoski ry on toukokuussa 2024 perustettu poikkitaiteellinen yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena on tukea kaikenlaista luovaa toimintaa Kerkonkoskella.

Kerkonkosken Ketterä ry

Meidän kylä on tunnettu toimeliaasta väestään, joka tekee paljon töitä kyläyhteisön elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kylän vanhin yhdistys on Kerkonkosken Ketterä, joka on edelleen elinvoimainen ja tärkeä osa kylän elämää.

Kerkon Erä

Kerkon Erä ry on vuonna 1963 perustettu metsästysseura, jolla on n. 90 jäsentä. Seuran metsästysmaiden pinta-ala on noin 5000 hehtaaria. Jäsenistön käytössä vuonna 1980 hankittu Jahtikallio-metsästysmaja.

Kiesimän kyläyhdistys

Kerkonkosken naapurikylän, Kiesimän kyläyhdistys on pieni, mutta aktiivinen yhdistys. Yhdistys vuokraa Kiesimän kanavan läheisyydessä sijaitsevaa mökkiään kesäisin.

Suonenjoki – alle puoli tuntia

Rautalampi – reilu vartti

Kuopio – tunti

Jyväskylä – reilu tunti

Etelä-Konneveden kansallispuisto – puolisen tuntia

Helsinki – nelisen tuntia

Kerkon Iltapilkki 2024

Kerkon Iltapilkki 2024

Iltapilkki 24

Iloa ja yhdessä tekemistä pitkän talven keskelle 

Kerkon iltapilkki järjestettiin viime viikon lauantaina 9.3. toista kertaa Kerkonkosken Hietaharjussa. Tapahtuma on iloinen taidonnäyte kerkonkoskelaisesta talkoovoimasta.

Pilkkijöitä oli kisassa mukana samanmoinen määrä kuin viime vuonna, 71 henkilöä. Suurin saalis oli 2385g. Pilkkijöitä oli alle kouluikäisistä eläkeläisiin. Pilkkikisaa käytiin viidessä eri sarjassa ja rahapalkinnot määräytyivät osallistujamäärän perusteella. Lapset ja nuoret saivat tavarapalkinnot.

Hietaharjun jäällä oli maaliskuisen lauantain ratoksi myös muuta ohjelmaa koko perheelle. Halukkaat pääsivät kokeilemaan tandemhiihtoa, arvat tekivät kauppansa ja lapsille oli tarjolla ongintaa. Herttainen Vipa- hevonen kuljetti reellä nuottapaikalle katsomaan talvinuotanvetoa. Kalastajien nuotan kalasaalis oli tällä kertaa vähänlainen, mutta ihmeteltävää operaatiossa riitti!

Kerkon Iltapilkki on saanut alkunsa Kerkonkosken yrittäjien kahveilta, ”pisnesrehveiltä” syksyllä 2022. Kerkonkosken kesä on eläväinen, mutta talvella kohtaamiset kylällä jäävät vähälle ja siksi ajatusta talvitapahtumasta lähdettiin yhdessä työstämään.

Kyläkauppa Kosken Puotipiian Café Kuha tarjoili lauantaina makkaraa, hernekeittoa, muurinpohjalettuja ja muita herkkuja tapahtumaväelle. Pitkien pöytien ääressä kävi mukava puheensorina, kun kyläläiset ja kauempaakin tulleet kohtasivat toisiaan kuuman kahvikupin äärellä. Tapahtuman tekijäjoukolle suurinta iloa tuovat iloiset kasvot ja juttutuokiot.

Tapahtumanvetäjä Juha Karppinen kuvailee talkoomeininkiä: ”Perjantaina, kun kokoonnuttiin, niin huomasin, että talkoolaisten akut ja rukkaset olivat täynnä talkoovirtaa. Lauantaiaamuna starttauksen jälkeen kisapaikan kasaus sujui rivakasti, telttojen kasaukset, bajamajan siirto, penkit, tuolit, tulipaikat, tulet, kyltit ja opasteet löysivät paikkansa nopeasti. Aivan kuin kaikki olisi suunniteltu tarkasti etukäteen.”

Karppinen jatkaa: ”Talkoolaisia oli yhteensä 45 hlöä, suurin osa työskenteli pilkissä ja osa Cafe Kuhassa, Willen nuotalla tai Afterpilkissä Seuralassa. Unohtamatta jäänhoitoryhmää ja hengessä mukana olleita luku nousee reippaasti. Kaikki tiimit vetivät oman osuutensa minun paikaltani katsoen hyvin mallikkaasti ja monen henkilön suusta kuulin, että tapahtuman järjestelyihin ja tarjontaan oltiin tyytyväisiä.”

Tapahtumapäivä ei suinkaan päättynyt pilkkikisoihin, vaan ilta jatkui Kylätalo Seuralalla. Iltakuuden hujakoilla Seuralan kentällä pelattiin KeKe-RautU jääkiekko-ottelu. Taistelu oli tiukka ja peli päättyi lopulta 4-4. Väkeä oli saapunut mukavasti kannustamaan suosikkijoukkueitaan.

Kerkonkosken Keitaan järjestämän Afterpilkin 150 lippua myytiin loppuun, mutta ennen lipunmyyntiäkin Seuralassa ehti käydä n. 100 henkeä. Kaikkineen illan aikana Seuralassa pyörähti reilusti yli 200 tapahtumavierasta. Afterpilkin teemana oli naamiaiset, ja parhaan asun palkinnon vei upea steampunk-tyylinen pariskunta (kuva). Porukkaa tanssitti bilebändi Ninety Show ja ilta jatkui yömyöhään DJ MIKSEI:n tahdissa.

Haluamme kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita! Tapahtumavieraita, pilkkikisaajia, jääkiekonpelaajia, talkoolaisia, yrittäjiä ja sponsoreita. Yhdessä olette tapahtuman suola ja sokeri! 🙂

Kiitos sponsorit!

Rahallisesti tukeneet:

Maansiirto Jari Hämäläinen, Sisä-savon Nuohouspalvelut Oy, Suomen Kaapelikaivuu ja Suuntaporaus, SKKS Oy, Autohuolto Miskala, MV-Louhinta Ky, Rautalammin Osuuspankki, Taksi Jämsinen

Lahjakorteilla ja tavarapalkinnoilla tukeneita:

Atoy autohuolto, Auto-apu Auto Oy, Demorec Oy, Eckerö line, Farmarin verkkokauppa, Hessun autopesula, Hankkija Suonenjoki, Huhtalan maatila, Jarmo Lappi, Jukolantila, Kivisalmi Oy, Kerkonkosken Keidas, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, K-Rauta Suonenjoki, Kuopion autokauppa, Linda Nissinen, Luottobiili, Mätitalo Oy, Mika Haukka, Rautalammin Neste, Rautalammin kunta, Rautalammin Työppäri Bingo, Ravintola Hetki, Sisä-Savon sähkö, Suonenjoen sähköasennus, Sisustuspiste Martinseni, Tuija Jäntti, Tokmanni Suonenjoki, Vianor, Vesannon auto ja konetarvike, Veera Vuorela, Ämsee Rautalampi, Öljy-Jokeri, Halmetoja & Rinnevuori Oy, Greentrail

Kylätalo Seurala

Kylätalo Seurala

Tunnelmallinen kylätalomme tarjoaa tilaa ja maaseudun tunnelmaa kaikenlaisiin juhliin ja tapahtumiin. Oli sitten kyseessä perinteiset kesähäät, pyöreät syntymäpäivät tai yritystilaisuus – hirsinen Seurala taipuu moneen tapahtumaan.

 

Sijainti

Kerkonkosken kylän ytimessä sijaitseva Seurala huokuu menneen ajan tunnelmaa. Käytettävissä oleva iso sali ja kahviotila tarjoavat mahdollisuuden monenlaisen tapahtuman järjestämiseen. Hirsiset seinät ja tilan tuntu antavat mukavan pohjan koristeluun juhlaan kuin juhlaan. Vain mielikuvitus on rajana! 

Seuralan vuokrat:
Koko talo 170 € / vrk tai 350 € / viikonloppu
Kahvio ma-to 30 € / tapahtuma
Kahvio pe-su 50 € / tapahtuma

Loppusiivous koko talo 200€
Loppusiivous kahvio 30€
Pöytäliinat 6,5€/kpl
Tammi-helmikuussa koko talon vuokranneilta peritään lisäksi sähkökulut.

Vuokrauksissa astiasto kuuluu hintaan, mutta vuokraamme erillistä kahviastiastoa myös talon ulkopuolisiin tapahtumiin hintaan 50€. Vuokrattavissa myös iso kahvinkeitin hintaan 30€.

Tilojen siivous vuokrauksen jälkeen on vuokraajan vastuulla ellei osta loppusiivousta. Vuokralaisen vastuulla kuitenkin huolehtia roskapussit roskiin ja tyhjät pullot pois. Vuokratuotot menevät kyläyhdistys Kerkonkosken Ketterän hyväksi.

Seuralan osoite: Kerkontie 15, Kerkonjoensuu

 

 Fasiliteettitiedot:

  • maksimihenkilömäärä 150
  • istumapaikat katsomo-muodossa 100
  • istumapaikat ruokailuun 100
  • 100 hlön astiasto & tarjoiluastioita
  • kahvinkeitin x 2, vedenkeitin, mikro
  • uuni & liesi
  • jääkaappipakastin ja yksi pitkä jääkaappi
  • astianpesukone
  • lämmitys/ viilennys ilmalämpöpumpulla
  • 2 x wc
  • videotykki & kangas
  • Kahvio ja sali on rekisteröity nykyisen
    alkoholilain mukaiseksi anniskelualueeksi. Tilapäisesti tilaan voi hoitaa anniskelun siis catering-toimijan kautta tai vaihtoehtoisesti tuoda omat alkoholijuomat.
  • suuri parkkialue

Kylältä löytyy myös persoonallisia kohteita majoitukseen! 

Kahden kanavan kierros

Kahden kanavan kierros pyöräillen

Aloitus- ja lopetuspaikka: Kerkonkosken kylä
Kesto: n. 2h
SoveltuvuusSoveltuu hyvän peruskunnon omaaville pyöräilijöille. Reitti on suurimmaksi osaksi hiekka-autotietä.
Pituus: 28 km 

Reitti Outdooractivessa

Reitti kulkee Kiesimäjärven ympäri ja sen varrella on ihasteltavana useita maatiloja, mäntykangasmetsää ja historiallinen Kiesimän kanava. Kanavalla on nuotiopaikka ja käymälä. Jos haluat majoittua reitille, Kiesimän kyläyhdistyksen mökki tarjoaa edullisen majoituksen kanavan läheisyydessä. Pyöräilyn päätteeksi maistuvat löylyt ja pulahdus kirkkaaseen Kiesimään.

Palatessasi Kerkonkosken kylälle, tutustu mennyttä aikaa huokuvaan Wanhaan Myllyyn sekä Kerkonkosken kanavaan ja piipahda syömässä seudun parhaat pizzat Kerkonkosken Keitaalla kanavan rannalla. Kylällä on myös aito kyläkauppa, josta hakea täydennystä retkieväisiin.

Tämä reitti ei jätä kehoa eikä mieltä kylmäksi!

Kylähistoria

Historiaa

Jukka Vesterinen ja Lena Lindroth-Vesterinen

 

Mitä ennen?

Kerkonkosken seutu oli veden alla Yoldian meren aikaan noin 9700 vuotta sitten. Kolme korkeinta vuorta näkyivät saarina, Palvavuori, Rautavuori ja Murtovuori. 

Kerkonkoski sijaitsee lähellä vuonna 1323 tehdyn Pähkinäsaaren rauhan raja-alueita. Muinoin näillä Sisä-Suomen järvialueilla liikkuivat saamelaiset metsästäen ja kalastaen. Vähitellen he siirtyivät pohjoista kohti hämäläisten metsästykseen ja kalastukseen tarkoitettujen eräomistusten lisääntyessä näillä seuduilla. 

1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa halusi asuttaa itäisiä raja-alueita, laajoja erämaita ja sitoa ne osaksi Ruotsia.  Tämän seudun varhaisin asutus keskittyi Kerkonjoensuuhun, Vesterilän kylälle. Ensimmäisen maa-alueen, Kerkoneräsijan osti Tuomas Korhonen 1500-luvun puolivälissä ja asettui tänne asumaan kiinteästi. Muistona siitä on Vesterilän kylällä Korhosten sukukivi.

Jääkauden aikana muodostuneet kaakko-luodesuuntaiset vesistöt ja järvenselät toimivat kulkureitteinä samoin kuin maaselänteille syntyneet kärrypolut ja myöhemmin tiet ja talvella jäätiet.  Elintärkeä mylly sijoittui kosken, vesivoiman äärelle Kerkonkoskelle. Väestön lisääntyessä Vesterilän kylällä ja isojaon jälkeen asutus ja maatilat torppineen jakaantuivat vähitellen koko seudun alueelle. Lähes omavaraistaloudessa eläneet tilat ja maa- sekä karjatalous kehittyivät. Vastoinkäymiset, sodat, Isoviha ja myös kato- ja nälkävuodet koettelivat. 

Osa maailman historiaakin kosketti Kerkonkoskea, kun joen etelärannalle rakennettiin vuosina 1916-17 kenttälinnoitteita, vallihautoja. Syynä oli ensimmäiseen maailmansotaan liittyen Saksan armeijan maihinnousun uhka Suomen länsirannikolle ja siitä edelleen Pietaria kohti.   

Koskien vesivoima ja koskemattomat metsät houkuttelivat sahateollisuuden Kerkonkoskellekin 1800-luvun puolivälissä. Paikkakunnalle muutti työväkeä. Yhteisön väestörakenne monipuolistui samoin kuin palvelutkin. Muun muassa Rautalammin ensimmäinen koulu, tehtaan koulu perustettiin vuonna 1864. Vauraus lisääntyi, vaikka nälkävuodetkin koettelivat. Teollistumisen aikakausi hipaisi, kosketti ja kerkonkoskelaiset alkoivat puhua Ruukista (bruk). Uudet höyrysahat rannikolla söivät pian vesivoiman merkityksen, mutta tuli tarve kuljettaa puutavaraa teollisuuskeskuksiin rannikolle tai kehittymässä olevan rautatieverkoston varrelle.

Vesistöjen eri tasossa olevien suurten järvien välissä oli kannaksia tai koskia, jotka edellyttivät kanavien rakentamista. Vuonna 1927 valmistui Iisveden – Konneveden – Keiteleen kanavareitti. Myöhemmin, vuonna 1994 Keitele – Päijänne kanava.  Kerkonkoski sai olennaisesti kylän ilmeeseen ja mielikuvaan kuuluvan elementin. Kanavan ja kääntösillan. Sillanpielessä oli liikennemerkki: ”30 päiväsakon uhalla kielletään juosten ajo sillalla.” Kanavan muuttuessa itsepalveluun perustuvaksi, rakennettiin uusi korkea silta vuonna 1969, jonka alitse laivat mahtuvat ja kääntösilta poistettiin. Puutavaran uitto, nipunveto, höyrylaivat, hinaajat ja hyörinä kanavalla kuuluivat olennaisesti kylän kesäiseen elämään ja tunnelmaan. Puutavaran uiton siirryttyä pyörille, kanava palvelee nykyisin vapaa-ajan veneilyä. 

Kylällä toimi 1900-luvun puolivälin tiennoilla kolme kauppaa, pankki, posti, neuvola. kahviloita, baari ja muita palveluita sekä aktiivista kulttuuri-, seura- urheilu- ynnä muuta toimintaa. Koulussa riitti kilpailua ja vilskettä. Ainakin kymmenen linja-autovuoroa päivittäin toivat ja veivät ihmisisä. 

Mitä nyt?

Iso osa sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista hyppäsi yhteen niistä kymmenestä linja-autosta ja jätti kotiseutunsa. Lähti rakentamaan urbaania, teollista yhteiskuntaa. Itse kukin omalla tavallaan ja tahollaan.

Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet. Maailma on globalisoitunut. Jokapäiväinen leipä, ruokakaan ei tule naapurin tai omalta pellolta. Omavaraisuus on tuntematon käsite tai ainakin unohtunut. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme ovat omaksuneet nykyarvot. Heille maaseutu on nostalgiaa tai mielikuva lämpimistä kesäisistä päivistä rantasaunalla, jonka pappa on lämmittänyt. Tai itikoiden huitomista. 

Rakennemuutos on näkynyt Kerkonkosken elämässä niin kuin muuallakin maaseudulla ja ikään kuin vienyt mennessään ja passivoinut. Alkutuotanto, maa-, metsä-, kalatalous on kokenut suurimman muutoksen. Pientilat hävisivät. Maatalous toimii suurina yksikköinä, lähes teollisessa mittakaavassa. Tämän tuotannon rinnalle uskon aivan luonnostaan ja tarpeen sanelemana syntyvän lähituotantoa, luomuna tai ilman. Matalan profiilin tuotantoa ja mikroyrittämistä, joka perustuu osaamiseen ja jonka maine kantaa kauas. Kesämökit, vapaa-ajan talot ja etätyömahdollisuudet tuovat elämää edellyttäen, että yhteydet todella toimivat. Kaikessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja ennen muuta realismia. 

Kuten lyhyt katsaus historiaan osoittaa, sinne mahtuu monenlaisia vaiheita, suhdanteita, vastoinkäymisiä, nousukausia, kasvua ja taantumaa. Kantavana voimana on ollut tahtotila. Ihmiselle luontainen yrittämisen henki. Se kantaa. 

1500-luvulla muinaiselle Vesterilän kylälle muutti muutama rohkea uudisraivaaja, joista kasvoi koko kylä. Samaa rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja visiota uskomme löytyvän tänäkin päivänä! 

Koulu ja päiväkoti

Koulu ja päiväkoti

Lukuvuoden 2017-2018 aikana remontoitu Kerkonjoen koulu on vuonna 1938 valmistunut kyläkoulu Rautalammilla Kerkonkosken taajamassa. Koulussamme on luokat 1-6 sekä esikouluryhmä. Luonnon läheisyydessä toimivana Rautalammin ainoana kyläkouluna pidämme tärkeinä asioina ympäristöä, yritteliäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Turvataksemme puhtaan sisäilman koulussamme jätämme ulkokengät eteiseen emmekä käytä hajusteita. Kengättömyyttä ja hajusteettomuutta toivomme myös vieraidemme kunnioittavan.

Koulurakennuksessamme toimii lisäksi ryhmäperhepäiväkoti ja rakennusta on mahdollista vuokrata myös yleisötapahtumien viettoon ja matkailukäyttöön.

Ryhmäperhepäivähoito Satakieli 

Satakieli toimii Kerkonjoen koulun yhteydessä 18 kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Satakielessä järjestetään esiopetuksen täydentävää varhaiskasvatusta. 

Lisää infoa sekä yhteystiedot löydätte Rautalammin kunnan nettisivuilta.

Etätöihin meidän koululle?

Kerkonjoen koululla on etätyötilana käytettävissä valoisa toimistohuone, jossa voi keskittyä työtehtäviin kaikessa rauhassa. Käyttöösi saat kunnan kiinteän verkkoyhteyden kaapelilla tai voit käyttää omaa langatonta nettiäsi. Työtilaa on mahdollista käyttää kouluvuoden aikana ma-pe klo 8-15 välillä. Teethän varauksen perusopetuksen rehtorilta puh. 040 703 5598.
Tervetuloa työskentelemään!