Kylätalo Seurala

Tunnelmallinen kylätalomme tarjoaa tilaa ja maaseudun tunnelmaa kaikenlaisiin juhliin ja tapahtumiin. Oli sitten kyseessä perinteiset kesähäät, pyöreät syntymäpäivät tai yritystilaisuus – hirsinen Seurala taipuu moneen tapahtumaan.

Sijainti

Kerkonkosken kylän ytimessä sijaitseva Seurala huokuu menneen ajan tunnelmaa. Käytettävissä oleva iso sali ja kahviotila tarjoavat mahdollisuuden monenlaisen tapahtuman järjestämiseen. Hirsiset seinät ja tilan tuntu antavat mukavan pohjan koristeluun juhlaan kuin juhlaan. Vain mielikuvitus on rajana!

Seuralan vuokrat:

Koko talo 170 € / vrk tai 300 € / viikonloppu
Kahvio ma-to 30 € / tapahtuma

Kahvio pe-su 50 € / tapahtuma

Loppusiivous koko talo 100€
Loppusiivous kahvio 30€
Pöytäliinojen pesulamaksu 40€

Vuokrauksissa astiasto kuuluu hintaan, mutta vuokraamme erillistä kahviastiastoa myös talon ulkopuolisiin tapahtumiin hintaan 50€. Vuokrattavissa myös iso kahvinkeitin hintaan 30€.

Tilojen siivous vuokrauksen jälkeen on vuokraajan vastuulla. Vuokratuotot menevät kyläyhdistys Kerkonkosken Ketterän hyväksi.

Seuralan varaukset:

Minna Vauhkonen p. 040-5698792

Jarmo Lappi p. 045-6336773

Fasiliteettitiedot:

maksimihenkilömäärä 150
istumapaikat katsomo-muodossa 100
istumapaikat ruokailuun 100
100 hlön astiasto & tarjoiluastioita
kahvinkeitin x 2, vedenkeitin, mikro
uuni & liesi
jääkaappipakastin ja yksi pitkä jääkaappi
astianpesukone
lämmitys/ viilennys ilmalämpöpumpulla
2 x wc
videotykki & kangas
Kahvio ja sali on rekisteröity nykyisen

alkoholilain mukaiseksi anniskelualueeksi. Tilapäisesti tilaan voi hoitaa anniskelun siis catering-toimijan kautta tai vaihtoehtoisesti tuoda omat alkoholijuomat.
suuri parkkialue

Seuralan osoite: Kerkontie 15, Kerkonjoensuu

Kylältä löytyy myös persoonallisia kohteita majoitukseen!

Majoitus

Kiesimän kierros

Kiesimän kierros pyöräillen

Aloitus- ja lopetuspaikka: Kerkonkosken kylä
Kesto: n. 4h
Soveltuvuus: Soveltuu hyvän peruskunnon omaaville pyöräilijöille. Reitti on suurimmaksi osaksi hiekka-autotietä.
Pituus: 28 km

Reitti kulkee Kiesimäjärven ympäri ja sen varrella on ihasteltavana useita maatiloja, mäntykangasmetsää ja historiallinen Kiesimän kanava. Kanavalla on nuotiopaikka ja käymälä. Jos haluat majoittua reitille, Kiesimän kyläyhdistyksen mökki tarjoaa edullisen majoituksen kanavan läheisyydessä. Pyöräilyn päätteeksi maistuvat löylyt ja pulahdus kirkkaaseen Kiesimään.

Palatessasi Kerkonkosken kylälle, tutustu mennyttä aikaa huokuvaan Wanhaan Myllyyn sekä Kerkonkosken kanavaan ja piipahda syömässä seudun parhaat pizzat Kerkonkosken Keitaalla kanavan rannalla. Kylällä on myös aito kyläkauppa, josta hakea täydennystä retkieväisiin.

Tämä reitti ei jätä kehoa eikä mieltä kylmäksi!

Kylähistoria

Jukka Vesterinen ja Lena Lindroth-Vesterinen

Mitä ennen?

Kerkonkosken seutu oli veden alla Yoldian meren aikaan noin 9700 vuotta sitten. Kolme korkeinta vuorta näkyivät saarina, Palvavuori, Rautavuori ja Murtovuori.

Kerkonkoski sijaitsee lähellä vuonna 1323 tehdyn Pähkinäsaaren rauhan raja-alueita. Muinoin näillä Sisä-Suomen järvialueilla liikkuivat saamelaiset metsästäen ja kalastaen. Vähitellen he siirtyivät pohjoista kohti hämäläisten metsästykseen ja kalastukseen tarkoitettujen eräomistusten lisääntyessä näillä seuduilla.

1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa halusi asuttaa itäisiä raja-alueita, laajoja erämaita ja sitoa ne osaksi Ruotsia. Tämän seudun varhaisin asutus keskittyi Kerkonjoensuuhun, Vesterilän kylälle. Ensimmäisen maa-alueen, Kerkoneräsijan osti Tuomas Korhonen 1500-luvun puolivälissä ja asettui tänne asumaan kiinteästi. Muistona siitä on Vesterilän kylällä Korhosten sukukivi.

Jääkauden aikana muodostuneet kaakko-luodesuuntaiset vesistöt ja järvenselät toimivat kulkureitteinä samoin kuin maaselänteille syntyneet kärrypolut ja myöhemmin tiet ja talvella jäätiet. Elintärkeä mylly sijoittui kosken, vesivoiman äärelle Kerkonkoskelle. Väestön lisääntyessä Vesterilän kylällä ja isojaon jälkeen asutus ja maatilat torppineen jakaantuivat vähitellen koko seudun alueelle. Lähes omavaraistaloudessa eläneet tilat ja maa- sekä karjatalous kehittyivät. Vastoinkäymiset, sodat, Isoviha ja myös kato- ja nälkävuodet koettelivat.

Osa maailman historiaakin kosketti Kerkonkoskea, kun joen etelärannalle rakennettiin vuosina 1916-17 kenttälinnoitteita, vallihautoja. Syynä oli ensimmäiseen maailmansotaan liittyen Saksan armeijan maihinnousun uhka Suomen länsirannikolle ja siitä edelleen Pietaria kohti.

Koskien vesivoima ja koskemattomat metsät houkuttelivat sahateollisuuden Kerkonkoskellekin 1800-luvun puolivälissä. Paikkakunnalle muutti työväkeä. Yhteisön väestörakenne monipuolistui samoin kuin palvelutkin. Muun muassa Rautalammin ensimmäinen koulu, tehtaan koulu perustettiin vuonna 1864. Vauraus lisääntyi, vaikka nälkävuodetkin koettelivat. Teollistumisen aikakausi hipaisi, kosketti ja kerkonkoskelaiset alkoivat puhua Ruukista (bruk). Uudet höyrysahat rannikolla söivät pian vesivoiman merkityksen, mutta tuli tarve kuljettaa puutavaraa teollisuuskeskuksiin rannikolle tai kehittymässä olevan rautatieverkoston varrelle.

Vesistöjen eri tasossa olevien suurten järvien välissä oli kannaksia tai koskia, jotka edellyttivät kanavien rakentamista. Vuonna 1927 valmistui Iisveden – Konneveden – Keiteleen kanavareitti. Myöhemmin, vuonna 1994 Keitele – Päijänne kanava. Kerkonkoski sai olennaisesti kylän ilmeeseen ja mielikuvaan kuuluvan elementin. Kanavan ja kääntösillan. Sillanpielessä oli liikennemerkki: ”30 päiväsakon uhalla kielletään juosten ajo sillalla.” Kanavan muuttuessa itsepalveluun perustuvaksi, rakennettiin uusi korkea silta vuonna 1969, jonka alitse laivat mahtuvat ja kääntösilta poistettiin. Puutavaran uitto, nipunveto, höyrylaivat, hinaajat ja hyörinä kanavalla kuuluivat olennaisesti kylän kesäiseen elämään ja tunnelmaan. Puutavaran uiton siirryttyä pyörille, kanava palvelee nykyisin vapaa-ajan veneilyä.

Kylällä toimi 1900-luvun puolivälin tiennoilla kolme kauppaa, pankki, posti, neuvola. kahviloita, baari ja muita palveluita sekä aktiivista kulttuuri-, seura- urheilu- ynnä muuta toimintaa. Koulussa riitti kilpailua ja vilskettä. Ainakin kymmenen linja-autovuoroa päivittäin toivat ja veivät ihmisiä.

Mitä nyt?

Iso osa sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista hyppäsi yhteen niistä kymmenestä linja-autosta ja jätti kotiseutunsa. Lähti rakentamaan urbaania, teollista yhteiskuntaa. Itse kukin omalla tavallaan ja tahollaan.

Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet. Maailma on globalisoitunut. Jokapäiväinen leipä, ruokakaan ei tule naapurin tai omalta pellolta. Omavaraisuus on tuntematon käsite tai ainakin unohtunut. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme ovat omaksuneet nykyarvot. Heille maaseutu on nostalgiaa tai mielikuva lämpimistä kesäisistä päivistä rantasaunalla jonka pappa on lämmittänyt tai itikoiden huitomista.

Rakennemuutos on näkynyt Kerkonkosken elämässä niin kuin muuallakin maaseudulla ja ikään kuin vienyt mennessään ja passivoinut. Alkutuotanto, maa-, metsä-, kalatalous on kokenut suurimman muutoksen. Pientilat hävisivät. Maatalous toimii suurina yksikköinä, lähes teollisessa mittakaavassa. Tämän tuotannon rinnalle uskon aivan luonnostaan ja tarpeen sanelemana syntyvän lähituotantoa, luomuna tai ilman. Matalan profiilin tuotantoa ja mikroyrittämistä, joka perustuu osaamiseen ja jonka maine kantaa kauas. Kesämökit, vapaa-ajan talot ja etätyömahdollisuudet tuovat elämää edellyttäen, että yhteydet todella toimivat. Kaikessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja ennen muuta realismia.

Kuten lyhyt katsaus historiaan osoittaa, sinne mahtuu monenlaisia vaiheita, suhdanteita, vastoinkäymisiä, nousukausia, kasvua ja taantumaa. Kantavana voimana on ollut tahtotila. Ihmiselle luontainen yrittämisen henki. Se kantaa.

1500-luvulla muinaiselle Vesterilän kylälle muutti muutama rohkea uudisraivaaja, joista kasvoi koko kylä. Samaa rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja visiota uskomme löytyvän tänäkin päivänä!

Kesällä 2022 julkaistun Kerkonkosken Kyläkirjan avulla voit halutessasi uppoutua syvemmälle Kerkonkosken historiaan. Ensimmäinen erä vietiin käsistä, mutta kirjaa voi tiedustella Kerkonkosken Ketterältä!

Koulu ja päiväkoti

Lukuvuoden 2017-2018 aikana remontoitu Kerkonjoen koulu on vuonna 1938 valmistunut kyläkoulu Rautalammilla Kerkonkosken taajamassa. Koulussamme on luokat 1-6 sekä esikouluryhmä. Luonnon läheisyydessä toimivana Rautalammin ainoana kyläkouluna pidämme tärkeinä asioina ympäristöä, yritteliäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Turvataksemme puhtaan sisäilman koulussamme jätämme ulkokengät eteiseen emmekä käytä hajusteita. Kengättömyyttä ja hajusteettomuutta toivomme myös vieraidemme kunnioittavan.

Koulurakennuksessamme toimii lisäksi ryhmäperhepäiväkoti ja rakennusta on mahdollista vuokrata myös yleisötapahtumien viettoon ja matkailukäyttöön.

Emäntämme valmistaa ruoan koulun omassa keittiössä.

Ryhmäperhepäivähoito Satakieli

Satakieli toimii Kerkonjoen koulun yhteydessä 18 kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Satakielessä järjestetään esiopetuksen täydentävää varhaiskasvatusta.

Lisää infoa sekä yhteystiedot löydätte Rautalammin kunnan nettisivuilta.

Rautalammin kunta

Palvelut ja asuminen

Useat kerkonkoskelaiset saavat edelleen elantonsa maanviljelystä ja monet työskentelevät kotoa käsin etänä tai ajelevat töihin lähipitäjiin- ja kaupunkeihin.

Kylämme ytimessä koulu, päiväkoti ja kyläkauppa Kosken Puotipiika sekä kesäravintola Kerkonkosken Keidas. Harrastustoimintaa järjestää virkeä kyläyhdistys, Kerkonkosken Ketterä. Kattavat kauppa-, pankki, ym. palvelut ovat lyhyen ajomatkan päässä Rautalammilla sekä Suonenjoella.

Kerkonkoskella on joitakin kunnan vuokra-asuntoja ja välillä myynnissä on useampikin tupa ja mökki maaseudun rauhassa. Vapaat myytävät asunnot löydät alta.

Myytävät asunnot Kerkonkoskella

Myytävät tontit

Kerkonjoen koulu

Kosken Puotipiika

Kerkonkosken keidas

Lisätietoa kuntalaisten palveluista löydät Rautalammin kunnan nettisivuilta.

Rautalammin kunta

Kyläyhteisö

”Kerkonkoskella olet yhtä aikaa lähellä, mutta hyvällä tapaa etäällä. Kylässä sinulla on tilaa elää, mutta paikka osana meitä.”

Meidän kylä on tunnettu toimeliaasta väestään, joka tekee paljon töitä kyläyhteisön elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kaupan pihassa vaihdetaan kuulumiset ja renkaan puhjetessa apu on aina lähellä. Vuoden suurimmat juhlapäivät juhannuksesta uuteenvuoteen vietämme yhdessä.

Kerkonkosken Ketterä on vuonna 1934 perustettu urheiluseura, joka toimii Kerkonkosken kylällä. Aiemmin liikuntakasvatukseen keskittynyt seura toimii tänä päivänä Kerkonkosken kylän aktiivisimpana yhdistyksenä. Ketterän lisäksi muita Kerkonkosken alueella toimivia yhdistyksiä ovat kalastusosakaskunta sekä Kerkon Erä.

Ketterä omistaa Kerkonkosken kylän keskustassa sijaitsevan seurantalon eli Seuralan. Seuralassa järjestetään erilaisia liikunta- ja harrastuspiirejä yhteistyössä kansalaisopiston ja seurakunnan kanssa. Seuralaa vuokrataan myös mieluusti kokous-, juhla- ja tapahtumakäyttöön.

Seurala

Ketterän jäseneksi:

Liity nyt Ketterän jäseneksi ja kanna kortesi ”yhteiseen kekoon”. Jäsenmaksu käytetään kyläläisten yhteisen toiminnan järjestämiseen sekä Seuralan ylläpitoon.

Jäsenmaksut v. 2023:

Lapset alle 16v. 5 e, aikuiset 10 e, koko perhe 20 e

Kannatusjäsenmaksu yrityksille ja yhteisöille 50 e

Tilinumero: FI41 5389 1050 0022 27

Viestiksi jäsenten nimet tai yrityksen/yhteisön nimi

Kyläyhdistykseen ja Seuralan vuokraukseen liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä:

Puheenjohtaja Minna Vauhkonen puh 040-5698792
Sihteeri Jarmo Lappi puh 045-6336773

Ota Kerkonkosken Ketterän facebook -sivut seurantaan, niin saat ensimmäisenä tiedot harrastustoiminnasta ja tapahtumista.

Kerkonkosken Ketterä

Rautalammin kunnan nettisivuilta löydät lisätietoa kuntalaisten palveluista.

Rautalammin kunta