Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke päättyy

Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke päättyy

Kerkonkoski Saunamaraton

Kevättalvella 2024 aloitimme työskentelyn kylämatkailun parissa, ja aika on kulunut kuin siivillä – niinhän se tahtoo käydä, kun tekeminen on mielekästä ja seura hyvää. Kerkonkosken Ketterä ry:n hallinnoima Matkaillen Kerkonkoskelle -hanke erosi luonteeltaan aiemmasta, konkreettisia toimenpiteitä painottaneesta Kerkolle kylään -hankkeesta.

Paikalliset asukkaat ovat olleet aktiivisessa roolissa kehittämistyössä. Samanhenkisistä hanketyöryhmän jäsenistä on muodostunut erinomainen tiimi.

Ensimmäinen vuosi kului pitkälti ideointiin, kartoitustyöhön ja suuntaviivojen sekä kumppanuuksien rakentamiseen. Toisena vuonna päästiinkin jo tositoimiin, kun koitti aika Saksan opintomatkalle. Reissu oli antoisa ja toi mukanaan runsaasti uusia ideoita, oivalluksia ja kansainvälisiä kontakteja. Oivallusten myötä hankkeen painopisteeksi muodostui lähialueen päivävierailijoihin keskittyminen. Tunnin ajomatkan säteellä asuu useampi satatuhatta ihmistä, ja matkailupalvelujen tarjonta on vasta kehittymässä. Miksi siis tässä vaiheessa kurkottaa Keski-Eurooppaan, kun potentiaalia löytyy aivan läheltä?

Hankkeen aikana syntyi Kyläretki-konsepti, jonka toivomme jatkuvan vastaisuudessakin kyläläisten voimin. Tänä vuonna järjestettiin viisi retkeä, jotka ovat koonneet yhteen toista sataa osallistujaa. Talvella reippailimme täysikuun aikaan Noitasen saareen, keväällä tutustuimme Lintujen maailmaan Sisä-Savon luonnonystävien opastuksella, kesällä pyöräilimme Kahden kanavan kierroksen ja risteilimme Kiesimäjärvellä, ja syksyllä tutustuimme sienten saloihin Tuomo Vähäsarjan opastuksella.

Retkillä on päästy nauttimaan alueen upeasta luonnosta, näkemään tuttu ympäristö uusin silmin, oppimaan uusia taitoja ja ennen kaikkea kohtaamaan toisiamme. Ajatuksena on, että tämä hankkeen hedelmä -Kyläretket jäisivät elämään ja vahvistaisivat yhteisöllisyyttä vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen.

 

Yksi hankkeen merkittävimmistä kohokohdista oli saksalaisten vastavierailu Kerkonkoskelle. Vierailu tarjosi hienon mahdollisuuden esitellä kyläelämää, yhteisöllisyyttä ja luontomatkailun mahdollisuuksia kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Ohjelmassa oli lämpimiä kohtaamisia, tutustumista paikallisiin nähtävyyksiin, aktiviteetteihin ja perinneherkkuihin. Vierailu vahvisti ystävyyssuhteita ja yhteistyötä sekä synnytti uusia ideoita ja intoa jatkaa kansainvälistä verkostoitumista myös tulevaisuudessa.

Kerkonkosken sekä Kiesimän ja Koipiniemen kylien alueelle on valmistunut gravel- eli hiekkatiepyöräilyreitistöön pohjautuva reitistösuunnitelma, ja sen yhteyteen on kaavailtu ainakin yhtä luontopolkua sekä jatkokehitystä tuleville vuosille. Työ on vaatinut huolellista maastokartoitusta ja yhteydenpitoa maanomistajiin. Yhteistyö on onneksi sujunut erinomaisesti – tästä suuri kiitos kuuluu kyläläisille.

Hankkeen aikana on myös laadittu matkailukartta, jossa seikkailevat alueen jättiläiset ja itse “Kerkko”, sekä panostettu markkinointiin muun muassa uusilla pyöräily- sekä retkeilyaiheisilla valokuvilla.

Minun työni Kerkonkoskella tulee tänään päätökseen, mutta reitistön toteutus jatkuu talkoolaisten voimin. Jokainen työpanos on suuri apu kylätyössä, joten ojennathan kätesi jos koet, että sinulla voisi olla jotain annettavaa.

Olen saanut tältä kylältä paljon enemmän kuin olisin koskaan osannut arvata. On ollut ilo tutustua ja työskennellä näiden rautaisten Savon ”gallialaisten” kanssa.

Suurin kiitokseni meidän upealle hanketyöryhmälle kaikesta innostuksesta, tsempistä ja luottamuksesta! Kiitos kyläläiset sekä yhteistyökumppanit näistä vuosista! Iloa ja intoa tuleviin vuosiinne – jatkakaa siis samaan malliin! 

Hankkeesta, Saksan matkasta ja vierailusta Kerkonkoskella voit lukea lisää visitkerkonkoski -blogista.

 

Tekstin on kirjoittanut hanketyöntekijä Johanna Koponen

Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kautta.

Luonto, hiljaisuus ja elävä yhteisö tekivät vaikutuksen saksalaisiin vieraisiin

Luonto, hiljaisuus ja elävä yhteisö tekivät vaikutuksen saksalaisiin vieraisiin

Kerkonkoski Saunamaraton

Elokuun lopulla Kerkonkoski sai odotettuja vieraita Saksasta, Westliches Weserberglandin Leader-ryhmän alueelta. Matkaillen Kerkonkoskelle- hankkeen työryhmä vieraili Saksassa maaliskuussa ja nyt oli aika saada tuoreet yhteistyökumppanit vastavierailulle Savon sydämeen.

Mukana viiden hengen ryhmässä oli Westliches Weserberglandin Leader-ryhmän työntekijöitä, hallituksen jäseniä ja yksi kunnanjohtaja. Majoitus järjestyi Palvalahden rannalta suuresta mökistä, jonka rauha ja järvimaisema tekivät heti vaikutuksen vieraisiimme. 

Ensikosketus Suomeen – lohikeitto, sauna ja soutuvene

Kolme ensimmäistä vierasta saapui Kerkonkoskelle myöhään illalla 27.8. Talkoolaiset olivat valmistaneet heille lämpimän vastaanoton: perinteistä lohikeittoa, tuoretta ruisleipää, hölskykurkkuja ja marjakiisseliä. Markku lämmitti puukiukaan, ja vieraat pääsivät heti suomalaisen rentoutumisen ytimeen.

Torstain ohjelma käynnistyi Suonenjoen Vanhamäeltä, josta lähdettiin Laineen Tatun johdolla sähköpyörillä maastoretkelle Lintharjun poluille. Metsämaisemat, marjat ja jääkauden jäljet herättivät paljon kiinnostusta. Päivä oli muuten rauhallinen, sillä loput vieraat saapuivat vasta illalla. Ehdimme lounastaa Vanhamäellä, tehdä ruokaostoksia ja illalla Astrid nouti loput kaksi tulijaa lentokentältä.

Illalla mökillä nautittiin karjalanpaistia entisen koulukeittäjän loihtimana. Tunnelma oli lämmin, ja vieraat olivat otettuja sekä ruoasta että kyläläisten vieraanvaraisuudesta. Jörn ja Marco innostuivat illan päätteeksi kokeilemaan soutamista pimeällä järvellä.

Virallisia tapaamisia ja makuelämyksiä

Perjantaina vuorossa olivat virallisemmat ohjelman osuudet. Rautalammin kunnanvirastolla meidät otti vastaan viestintä- ja kulttuurikoordinaattori Tiina Laitinen, kunnanjohtaja Anu Sepponen sekä Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n edustajat, toiminnanjohtaja Kirsi Manninen ja hankeneuvoja Elina Huerta. Kuulimme kunnan elämästä, Mansikan projekteista ja suomalaisesta yhdistystoiminnasta. Keskusteluissa nousivat esiin myös Suomen ja Saksan erot Leadertyössä sekä EU-rahoituksen haasteet.

Seuraavaksi suuntasimme Käpynän kodalle tutustumaan metsäeskarin toimintaan Pekka Seppälän johdolla. Saksassa vastaavat päiväkodit ovat arkipäivää, joten vieraita kiinnosti nähdä, miten konsepti on toteutettu Suomessa.

Aikaa jäi myös tuliaisostoksille: kiersimme muutamia kirpputoreja ja poikkesimme Rautalammin lahjatavarakauppa Arttelissa. Lounas Ravintola Ehdoossa oli makuelämys – tarjolla oli mm. muikkubriossia, omenarisottoa ja sinihomejuustosta tehtyä jäätelöä. Tarinoita saimme kuulla myös ravintolan ja rakennuksen historiasta.

Iltapäivällä museolehtori Liisa Paakkunainen johdatti vieraat saksan kielellä historiakierrokselle Rautalammin museoon. Pihapiirin Marttojen kanssa toteutettu puutarha kiinnosti erityisesti. Kierros jatkui Rautalammin kirkolle Jaana Lehtolahden opastamana ja sieltä Ortodoksiselle kirkolle, jossa Esko Nikander kertoi kirkon perinteistä saksaksi.

Illallinen nautittiin Kerkonkosken Keitaalla pizzan merkeissä. Satamassa kävelyretkellä sattui pieni onnenkantamoinen: paikalliset olivat ongella, ja yksi vieraistamme, Jörn pääsi kokeilemaan onkimista ensimmäistä kertaa elämässään. Sen jälkeen poikkesimme kylätalo Seuralassa, jossa hanketyöntekijä Johanna Koponen kertoi kylän hankkeista ja tapahtumista.

Perjantai-iltana Kerkonkoskella vietettiin venetsialaisia. Kylä täyttyi valotaiteesta ja tunnelmasta – jopa muinainen hahmo ilmestyi Myllylle tervehtimään meitä. Illan päätteeksi vinkkasimme vieraille, että yötaivasta kannattaa tarkkailla. Pian saimmekin viestin: revontulet nähty ja ikuistettu!

Taidetta, paikallisia herkkuja ja muinaistulia

Lauantaina suuntasimme Pirkko Toiviaisen eli Anna Wildrosen taidegalleriaan. Pirkko kertoi teostensa taustoista ja tekniikastaan, minkä jälkeen myös vieraat pääsivät kokeilemaan taiteen tekemistä. Erityisesti miesväki naureskeli omille taidonnäytteilleen, mutta sai Pirkolta ylenpalttiset kehut – ja aivan ansaitusti.

Taiteen jälkeen odotti makuelämys Kiesimän kyläyhdistyksen mökillä, jossa Seija, Saara ja Anna-Liisa tarjosivat vastapaistettuja karjalanpiirakoita, savumuikkuja ja kotitekoista marjamehua, kahvia ja marjapiirakkaa unohtamatta. Kahvipöydän keskusteluissa nousi toive maatilavierailusta, ja pian olimmekin Markkasen tilalla tutustumassa lehmiin.

Illalla ohjelmassa oli muinaistulien risteily Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Mukana meitä talkoolaisia ja saksalaisia oli 15 hengen seurue. Matkan aikana pysähdyimme Lapinsalon saarelle ihailemaan auringonlaskua. Palattuamme Häyrylän satamaan jatkoimme iltaa Kerkonkosken Keitaalla, jossa tanssittiin, tarinoitiin ja naurettiin pitkälle yöhön.

Patikointia, kirkkovenesoutua ja revontulien saloja

Sunnuntaina palasimme Etelä-Konneveden kansallispuistoon, tällä kertaa patikoimaan oppaamme Teijo Haapakosken johdolla. Vaikka edellisillan riennot painoivat hiukan, nousu vuorelle oli palkitseva ja maisemat upeita.

Törmälän väentuvassa nautimme Sirpan valmistaman runsaan lounaan, jonka jälkeen siirryimme rantaan kirkkovenesoutuun. Perämies Mikko Vauhkonen ohjasi tahtia, ja vaikka keskustelulle ei soutamiseen keskittymiseltä jäänyt juuri tilaa, naurunremakkaa riitti sitäkin enemmän.

Illalla Seuralassa odotti vielä yksi erityinen ohjelmanumero: paikallinen revontuliekspertti Michael Passarge kertoi revontulista. Michael asuu puolisonsa kanssa osan vuodesta Kerkonkoskella, Kiesimäjärven rannalla. Hän viihtyy Kerkonkoskella etenkin pimeään aikaan, sillä hänen intohimonaan ovat revontulet. Tuo innostus välittyi vahvasti hänen puheestaan, kun hän esitelmöi maanmiehilleen revontulien synnystä. Näimme myös hienon kuvaesityksen Kerkonkoskella ja muualla maailmassa nähdyistä revontulista.

Viimeinen päivä – taidetta ja jäähyväisiä

Maanantaina suuntasimme Suonenjoen ITE Aulis -museoon. Auliksen tuottama kokoelma oli hengästyttävä, ja oppaat toivat taiteilijan maailman lähelle. On hienoa, että taiteilijan kotipaikka on saatu museokäyttöön, sillä se on todella ainutlaatuinen. Kierroksen jälkeen nautimme lounaan Vanhamäen ravintolassa ja kävimme vielä tuliaisostoksilla Suonenjoella.

Viimeinen yhteinen illallinen järjestettiin Koipiniemen laavulla. Markku ja Sirpa valmistivat kotaillallisen, ja nokipannukahvien keitossa auttoivat Koipiniemen kyläläiset.

Jäähyväiset olivat iloiset, mutta haikeat, eikä lähdön kyyneliltäkään vältytty. Olemme puolin ja toisin kiitollisia kaikesta, mitä olemme kokeneet yhdessä tämän vuoden aikana – ensiksi meidän hanketyöryhmän tutustumismatkalla Saksassa ja nyt saksalaisten vastavierailulla Kerkonkoskella.

Eräs vieraamme kertoi tulleensa Suomeen ilman sen kummempia ennakko-odotuksia, mutta jo pian ymmärsi kokeneensa jotain, mitä ei olisi osannut kuvitella. Luonnon kauneus, ympäröivä hiljaisuus ja kyläläisten vieraanvaraisuus tekivät todellakin vaikutuksen. Meidän täällä asuvien voi olla joskus haasteellista huomata saati ymmärtää millaisessa paratiisissa elämmekään.

Vierailut antoivat meille tuoreita näkökulmia, uusia ideoita ja ennen kaikkea lisää intoa maaseudun kehittämiseen. Matkan varrella syntyi uusia ystävyyksiä, ja kiinnostus maaseutualueita kohtaan sekä Suomessa että Saksassa vahvistui. Nämä ovat asioita, joita on vaikea mitata, mutta joiden arvo on sitäkin suurempi.

Lämmin kiitos koko Matkaillen Kerkonkoskelle- hanketyöryhmälle sekä jokaiselle, joka osallistui ohjelmaan jollakin tapaa! Meillä on upea alue, upeat ihmiset!

Matkastamme Saksaan voit lukea täältä. Samaisesta matkasta kumppanimme kirjoitus saksaksi täällä.

 

Tekstin on kirjoittanut hanketyöntekijä Johanna Koponen

Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kautta.

Tutustumismatka Saksaan

Reittejä, kulttuuria ja kyläelämää – oppia ja oivalluksia Saksasta

Kerkonkoski Saunamaraton

Vuosina 2024-2025 toteutettavan Matkaillen Kerkonkoskelle- hankkeen tavoitteisiin kuuluu oleisena osana kansainvälistyminen. Ideoita etenkin reitistön kehittämiseen kaivattiin ja verkostoja haluttiin luoda Suomen rajojen ulkopuolelle. Kumppanuuksia lähdettiin hakemaan EU:n leaderverkoston kautta sähköpostitse kontaktoimalla muutamia eri maita. Saksa taisi olla ainoa maa, missä hanketyöntekijä Johannan viesti eteni ja pääsimmekin valitsemaan kohteen n. 10 halukkaan joukosta.

Alueeksi valikoitui Westliches Weserbergland, Hannoverista noin tunti, Hampurista parisen tuntia. Tämä oli jälkikäteenkin ajateltuna nappivalinta, sillä yhteistyökumppanimme oli alueen Leader- toimija ja pääsimme matkan aikana näkemään useita eri Leader-rahoitteisia projekteja. 

Matkaseurueemme koostui kymmenestä hankeryhmän jäsenestä – vanhoista ja uusista. Ryhmän jäsenet ovat kyläläisiä tai siellä muuten toimivia henkilöitä. Myös rahoittaja Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Manninen oli matkalla mukana.

Leader-hankkeita, luontoelämyksiä ja Pillipiiparin tarina – unohtumaton matkan aloitus

Heti ensimmäisenä matkapäivänämme ohjelmaa oli aamusta iltaan. Tutustuimme Hessisch Oldendorfiin ja siellä sijaitseviin Leader- hankkeisiin. Näimme erilaisia kohteita nuorison skeittiparkista ulkokuntosaliin ja yhteisölliseen toimitilaan. Meidät vastaanotettiin lämpimästi myös kunnanjohtaja Tarik Oenelcin toimesta. Heti ensi metreiltä naurunremakkaa riitti ja tunnelma oli rento.

Kaupunkikierroksen jälkeen suuntasimme ylemmäs vuorille Weserberglandin luonnonpuistoon ja Schillat Höhlen tippukiviluolaan. Saimme kypärät päähämme ja lähdimme hissillä maan alle tutkimaan luolastoa oppaan johdolla. Luolavierailun jälkeen reittipäällikkö Hans-Georg Sievers kertoi meille perustietoa ja analytiikkaa saksalaisista vaeltajista. Suurin patikoijaryhmä näyttäisi olevan noin eläkeikäiset naiset. Herra Sieversin opastuksella lähdimme reippailemaan n. 5km reitille, jossa kiinnitimme huomiota erityisesti kyltitykseen. Reitti laskeutui kauniin pyökkimetsän läpi laaksoon, jossa oli pieni ravintola. Paikka on kuulemma suosittu kesäaikaan ja viikonloppuisin, sillä sinne on esteetön kulku melko lähellä parkkialuetta. Reitin varrella tuoksui paikoin villivalkosipuli ja sitä maistelimme porukalla.

Illalla pääsimme mielenkiintoiselle, itse Pillipiiparin vetämälle turistikierrokselle Hamelnin kaupunkiin ja kuulimme kaupungista Pillipiiparin tarinan muodossa. Välillä huilukin soi matkan edetessä ja hauskaa oli.

Hamelnin kierroksen jälkeen suuntasimme pienten mutkien jälkeen kauniiseen näköalaravintolaan vuoren huipulle, josta oli hienot näkymät Hamelnin kaupunkiin. Väsymys alkoi paistaa retkeläisten kasvoilta. Päivä oli pitkä, mutta erittäin antoisa. Yöllä uni maittoi.

 

Sähköpyörillä halki kylien

Perjantaina hyppäsimme ”sähkömummopyörien” kyytiin ja ajoimme usean pienen kylän läpi 22 km matkan Rintelnin kaupunkiin. Pyöräretki oli silmiä avaava jo kulkineen takia. Pohdimme lähes yhteen ääneen, miten tällainen jokaiselle sopiva, mukava pyörämalli olisi hyvä myös Kerkonkosken hiekkateille! Matkalla vaikutuksen teki useat Leader-rahalla kunnostetut levähdysalueet. Erityisen innostava oli myös erään maatalon edustalla ollut pieni itsepalvelukioski, mistä sai mm. kahvia ja hunajaa.

Perillä Rintelnissä pääsimme lounastamaan 1500-luvulla rakennettuun, entiseen kaupungintaloon, jossa kaupunginjohtaja Andrea Lange otti meidät juhlallisesti vastaan pienen puheen ja lahjojen siivin. Olimme kaikkineen otettuja vieraanvaraisuudesta, jota matkan aikana saimme kokea.

Lounaan jälkeen lähdimme opastetulle kierrokselle Rintelnin kaupungin historiaan tutustuen. Tällä kertaa kierros oli perinteisempi kuin edellispäivän, mutta oli hyvä päästä näkemään molemmat. Museon edustalla oli mielenkiintoinen infolaatikko, joka kampea pyörittämällä alkoi kertoa historiaa kaupungista. Tämäkin leadertuella toteutettu.

Westliches Weserberglandin turistitoimisto sijaitsee Rintelnissä. Matkailupalveluiden toimitusjohtaja Matthias Gräbner kertoi meille organisaation toiminnasta ja kurkkasimme esitteitä. Alueella on tehty mittavaa kartoitustyötä, jossa majataloja, aktiviteettejä ja muita palveluita on koottu katalogiin helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi.

Pyöräilyreittejä alueella on n. 500 km, ja vuosittaisia pyöräilijöitä puoli miljoonaa. Vain n. 5% matkailijoista on ulkomaisia ja markkinointi onkin kohdistettu vahvasti kotimaanmatkailijoihin. Kaikki opasteet ja esitteet ovat saksankielisiä ja tämä on ollut heille tietoinen valinta.

 

Hevosvankkureita ja kyläelämää – Extenin ja Rolfshagenin vieraanvaraisuus hurmasi

Lauantain ohjelmassa olivat kylävierailut Exteniin ja Rolfshageniin. Extenissä meitä odotti iso joukko kyläläisiä. Heidän kanssaan tutustuimme myöskin Leader-rahoitteiseen kotiseutumuseoon. Yllätykseksemme ulkona meitä odotti upea hevosvankkuri, johon koko seurueemme kutsuttiin kyytiin. Paikallinen maanviljelijä tuli hevosineen kierrättämään meitä lähikylissä. Matkan varrella näimme Uchtdorfin 1710 rakennetun myllyn, joka on sittemmin kunnostettu ja mylly pyörii jälleen. Lyhyen matkan päässä pysähdyimme vanhalle lapiotehtaalle, jossa saimme kokea vaikuttavan raudantaontanäytöksen. Eräs kylän mies oli opetellut perinteistä raudantaontaa ja pyrkii siirtämään oppia nyt myös nuoremmille sukupolville. Päivä oli aurinkoinen ja kyläläiset olivat järjestäneet meille hienon cocktaillounaan ulkona nautittavaksi.

Kierrokselta saavuttua suuntasimme 1700:n asukkaan Rolshageniin, mikä on yksi alueen pienimmistä kylistä. Tässä kylässä DLRG, eli Saksan vesipelastusyhdistyksen paikallistoimija oli rakennuttanut Leader- tuella harrasterakennuksen, missä on tilat myös kalustolle. Taloa käytetään vesipelastus- sekä ensiapukoulutuksiin ja aktiivien kokoontumiseen. 

Koska alueella on vähänlaisesti uimapaikkoja, ovat maauimalat tärkeitä virkistymisalueita asukkaille. Monitoimitilan vieressä sijaitseva maauimala on kunnostettu yhdistyksen toimesta maaseuturahoituksen avulla. Allas mahdollistaa vesipelastus- sekä uimaharjoittelun.

Oli ilo päästä tutustumaan näiden kylien asukkaisiin, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia kyläkehittämistyöstä ja yleisesti elämästä maaseudulla.

 

Viimeinen päivä: hiljaisuutta, hunajaa ja hyvästejä

Viimeisen reissupäivän otimme rauhallisemmin. Kävimme omatoimisesti kävelemässä Fischbeckin kylässä. Huomasimme, että täällä kaikki on tosiaan kiinni sunnuntaisin. Kylässä vallitsi ihana rauha. Matkaseurueemme oli erityisen kiinnostunut erilaisista automaateista, mitä kylältä löytyi. Lihakaupan edustalla oli liha-automaatti leikkeineen ja makkaroineen ja erään talon edustalla käsityöpiste. Jäätelöautomaatti artesaanijäätelöineen herätti ehkä eniten ihastusta. Nyt kyläkaupan lopettaessa automaattien tuomat mahdollisuudet herättivät paljon keskustelua.

Myös Hamelnin kaupungissa oli selkeästi rauhallisempaa, kun kävimme lounastamassa Weser- joen rannalla olevassa ravintolassa. Palattuamme meitä oli vastaanottamassa Fischbeckin luostarin abbedissa, ja pääsimme vierailemaan majapaikkamme viereisessä, vuonna 955 perustetussa luostarissa. Luostari on Helmburgis suvun aatelisnaisen perustama ja sen palvelukseen pääsivät pitkään vain aatelista sukua olevat naiset. Luostari ja sen kirkko oli totisesti vaikuttava käyntikohde puutarhoineen. Vierailulta saimme ison purkin luostarin hyvin vaaleaa keväthunajaa ja lopuksi abbedissa lausui kauniin rukouksen kotimatkallemme.

 

Matka oli kaikkineen hyvin antoisa kylän- sekä reitistökehittämisen kannalta. Saimme hyviä oivalluksia omaan kehitystyömme, pääsimme luomaan verkostoja Saksalaisten kanssa. Tämän hetkisen tiedon mukaan saamme saksalaiset meille vastavierailulle ensi syksynä 2025. Ideoita käyntikohteille ja aktiviteeteille on jo useita!

 

Saksassa oli Matkaillen Kerkonkoskelle- hankkeen porukka, joka koostuu Kerkonkosken sekä Kiesimän alueen kyläläisistä. Hanke saa Leader-tukea Kehittämisyhdistys Mansikka ry:stä. 

Kuutamoretki Noitasen saareen

Kyläretket: Kuutamoretki Noitasen saareen

Kuutamon lumoa ja historian havinaa – kyläretkien sarja käynnistyi Noitasen saaressa

Kiesimän kupeessa, Konneveden vesistössä sijaitseva Noitasen saari heräsi talviuniltaan perjantaina 14.3.2025, kun joukko retkeläisiä saapui sinne kuutamoretkelle.

Matkaillen Kerkonkoskelle- hankkeen työryhmä järjestää tänä vuonna kaikille avoimia kyläretkiä, ja Noitasen kuutamoretki oli retkiryppään ensimmäinen. Hankkeen työryhmä koostuu Kerkonkosken ja Kiesimän alueen asukkaista ja tämän retken ohjaksissa olivat erityisesti kiesimäläiset. Tapahtumaviikolla saareen ajettu n. 2 km jääreitti mahdollisti Noitaseen saapumisen jalan, hiihtäen tai lumikengillä. Osa hurautti saareen moottorikelkoilla tai mönkijöillä.

Järjestäjät jännittivät säätä niin jääolosuhteiden kuin kuutamonkin kannalta, mutta luontoäiti antoi parastaan. Saareen mennessä nautimme upeasta auringonlaskusta. Taivas muutti väriään hetki hetkeltä oranssista vaaleanpunaiseen ja tummaan purppuraan. Palatessa kirkas taivas mahdollisti täysikuun ja tähtien ihastelun koko kotimatkan ajan.

Perillä saaressa retkeläisiä odottivat nuotiotulet ja Noitasen majassa oli tarjolla lämmintä mehua, kahvia sekä uunituoreita pullia. Talvinen viima viilensi, mutta tuvassa oli hyvä lämmitellä.

Retkeläisiä oli liki 50 ja monelle Noitasen saari sekä sen historia oli ennestään tuntematonta. Koipiniemestä, eli ihan läheltä kotoisin oleva Irene Pakkanen tarinoi Noitaseen ja lähialueeseen liittyvästä historiasta tulen loimutessa, makkaroiden tiristessä. Ehkä tunnetuin tapahtumista on läheisellä Murhaluodolla tapahtunut kirkkoveneturma, jossa hautajaismatkalla hukkui kokonainen suku vuonna 1684. Irenen mainitessa Murhaluodosta pilvet väistyivät kuin tilauksesta ja täysikuu nousi valaisemaan jäistä järvenselkää. Kiinnostavaksi Noitasen tekee myös sieltä löydetty muinaisuistin, jonka alkuperää ei tarkkaan tunneta. Uistin on nähtävissä Rautalammin museolla.

Saaresta poistuessa oli käveltävä hetki selkä menosuuntaan ihastellen lännessä vielä pienesti kajastavaa auringonlaskua, jykevänä seisovaa Noitasen saarta siellä palavine tulineen sekä täysikuuta. Näkymä oli pysäyttävä ja hiljaisuus luita ja ytimiä hellivä.

Seuraava kyläretki on huhtikuinen Linturetki Rastunsuolle ja se järjestetään yhteistyössä Sisä-Savon luonnonystävien kanssa. Lisätietoa on luvassa, joten seuraa ilmoittelua Kerkonkosken somessa sekä nettisivuilla www.visitkerkonkoski.fi ja tule mukaan! Retket ovat pääasiallisesti maksuttomia ja kaikille avoimia.

Kyläretkien sarjan järjestää Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke, joka koostuu Kerkonkosken sekä Kiesimän alueen kyläläisistä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Kerkonkosken matkailullisia vetovoimatekijöitä ja tehdä niitä näkyväksi. Hankkeessa hyödynnetään vireää taide- ja kulttuuritoimintaa sekä suunnitellaan houkuttelevia ulkoilureittejä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään kulttuurivaihdolla hakemalla ideoita Saksasta. Hankkeessa yhdistetään kylän toimijat, yrittäjät ja asukkaat, ja etsitään luovia ratkaisuja matkailun ja kyläyhteisön elävöittämiseksi. Hanke saa Leader-tukea Kehittämisyhdistys Mansikka ry:stä.

Artikkelin on kirjoittanut Matkaillen Kerkonkoskelle hanketyöntekijä Johanna Koponen. Lisätiedot Johannalta p. 0400 376 585.

Teksti: Johanna Koponen 18.3.2025

Kuvat: Johanna Koponen, Minna Vauhkonen

Seuraava retki on Linturetki Rastunsuon lintujärvelle 26.4.2025. Täältä löydät lisätietoa!

Kerkonkoski Saunamaraton 2024

Kerkonkoski Saunamaraton 2024

Kerkonkoski Saunamaraton

Lempeitä löylyjä ja iloisia kohtaamisia

Kerkonkoski Saunamaraton järjestettiin 15.6.2024 toista kertaa. Tapahtuman ideana on kiertää kyläkeskuksen ympäristön saunoja, joita kerkonkoskelaiset ovat avanneet tapahtumavieraiden iloksi. Kerkonkosken Saunamaraton ei ole nopeuskilpailu, vaan tarkoituksena on nautiskella mahdollisimman monen saunan löylyistä, mukavasta seurasta ja kauniin kylän maisemista.

Tänä vuonna mukana oli 10 erilaista saunaa ja tapahtumavieraita yli 70. Tapahtuma sai niin suuren suosion, että ilmoittautuminen täytyi sulkea tapahtumaviikon alussa. Tämän jälkeen järjestäjien puhelimet piippasivat tiuhaan, mutta mukavan kokemuksen takaamiseksi saunojia ei uskallettu ottaa enempää mukaan.

Tapahtuma alkoi Kesäravintola Kerkonkosken Keitaalta infolla ja joukkuejaolla. Halttusen Pekan lautta kuljetti maratoonareita tällä kertaa Niiniveden puolella kolmelle eri saunalle. Kaikkiin saunoihin pääsi kulkemaan hyvin myös jalkaisin. Tämän vuoden erikoisuuksina mukana olivat omintakeiset asuntovaunu- ja laivasaunat.

Vierailijoita tuli lähikylistä, Kuopiosta ja jopa Vantaalta saakka. Saimme kävijöiltä upeaa palautta ja kokonaistyytyväisyys tapahtumaan oli 5/5.

 

Hyvänmielen tapahtuma! Ihanaa, että löytyy ihmisiä jotka päästävät vieraat ihmiset omiin saunoihinsa 🙂 sekä jaksaa talkoilla tehdä tälläistä tapahtumaa!

Oli kyllä niin kiireetön päivä ja levollinen fiilis. Kerkonkoski on kyllä ihana pieni kylä, maaseutu, vesistö ja kaikki lähellä. 8/10 saunaa ehti käydä kokeilemassa ja jokainen sauna jäi kyllä mieleen positiivisella tavalla. Saunamarathon on hieno yhteisöllinen tapahtuma, kiitos saunottajille ja järjestäjille <3

Uskomatonta duunia ja heittäytymistä. KiitosKiitosKiitos !!!!!

Suuri kiitos saunaisännille. Kuultiin hienoja tarinoita heiltä.

Lämmin kiitos tapahtuman saunaisännille- ja emännille, isi-Pekalle, talkoolaisille, ja tapahtumavieraille!

Seuraava Saunamaraton on alustavasti sovittu pidettävän 14.6.2025.

Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke

Matkaillen Kerkonkoskelle- hankkeella uutta puhtia matkailuun

Iltapilkki 24

Vuosina 2022-23 toteutetun Kerkolle kylään -hankkeen työ kantoi hedelmää, ja Kerkonkoski on tullut erilaisten tapahtumien myötä näkyväksi koko Pohjois-Savon alueella. Hankkeen aikana tehtiin ahkeraa viestintätyötä sosiaalisen median avulla, ja verkkosivut sekä somekanavat luotiin palvelemaan kyläläisiä ja matkailijoita. Myös lehtinäkyvyyttä on saatu runsaasti alueen lehdissä.

Kerkolle kylään- hankkeella pyrittiin lisäämään yhteisöllisyyttä ja kyläyhdistyksen toimintaan on saatu mukaan uusia vapaaehtoisia sekä yrittäjiä. Tapahtumilla ja aktiivisella näkyvyydellä on ollut suuri rooli toimintaan sitouttamisessa. Hankkeen aikana syntyi paljon mielenkiintoa herättäneet tapahtumat Kerkonkosken Venetsialaiset, Kerkon Iltapilkki sekä Saunamaraton. Kyläkoulun säilyminen on ollut edellisen hankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Koulun kehittämisen eteen tehtiinkin kehittämistyötä ja markkinointia.

Erinäisiä matkailuun liittyviä toimenpiteitä, kuten pyörämatkailun mahdollisuuksien kartoittamista, Wanhan Myllyn hyödyntämistä esim. tapahtumissa sekä tapahtumien luomista ja kehittämistä tehtiin jo Kerkolle kylään- hankkeen aikana, mutta tässä kaikessa on päästy vasta raapaisemaan pintaa.

Älykkäät kylät- hankkeella uudenlaista vireyttä kylään

Pari viimeistä vuotta osoitti, että matkailun saralla Kerkonkoskella on vielä tekemistä ja Kerkonkosken Ketterä ry päätti hakea uutta hanketta. Matkaillen Kerkonkoskelle- hanke sai vihreää valoa Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n hallituksessa jo syksyllä 2023 ja tänä keväänä hankkeelle saatiin hyväksyntä myös Pohjois-Savon ELY- keskuksesta. Hanke on Älykkäät kylät- hanke ja rahoitusta sille myönnettiin kahden vuoden ajalle 60 000€. Se toteutetaan yhteistyössä Kiesimän kyläyhdistyksen kanssa. Hanketyöntekijänä jatkaa Johanna Koponen.

Kerkonkosken vahvuus on kylän sloganin mukaisesti sen sijainti ”keskellä ei mittään”. Hiljaisuus, rauha sekä aidosti puhdas luonto ja vesistö houkuttavat ihmisiä asumaan, mökkeilemään ja matkailemaan alueelle. Hankkeen tavoitteena on nitoa Kerkonkosken matkailullinen potentiaali yhteen tiiviiksi kylämatkailukokonaisuudeksi ja tehdä se näkyväksi tavoittamaan matkailijat.  

Kylän hiekkatieverkostoa tullaan hyödyntämään gravel- pyöräilyreitityksessä ja olemassa olevia polkuja valjastetaan patikointiin. Hanke sisältää luonnollisesti myös markkinointimateriaalin työstämistä. Omintakeiset tapahtumat sekä erilaiset ulkoilureitit luovat hyvinvointia Kerkonkosken ja lähialueen asukkaille. Haluamme myös matkailijoiden pysähtyvän, yöpyvän ja käyttävän palveluja kylällä.

Hankkeen toimintojen punaisena lankana on kylän taide- ja kulttuuritausta. Kerkonkoskella asuu paljon taiteilijoita ja innovatiivisia persoonia, ja heidän luomuksiansa sekä toimintaansa halutaan hyödyntää niin, että se on näkyvämpi osa kylää. Hankkeen aikana selvitämme, miten taidetta ja kylän kulttuuria saadaan näkyville esimerkiksi Wanhalla myllyllä, kylän opasteissa ja ulkoilureiteillä. Ulkoilureitistön halutaan erottuvan massasta maisemoinnilla ja/tai äänimaailmalla, ja sen suunnitteluun otamme mukaan kylän taiteilijoita. 

Kansainvälisellä yhteistyöllä uusia ideoita ja elävyyttä kyläyhteisöön

 

Suomessa kylämatkailukäsite ei ole vielä kovin tunnettu ja tästä syystä ideoita, oppia ja kokemuksia haetaan ulkomailta. Tämä vaatii opintomatkan Euroopan kylämatkailukohteisiin. Vierailuilla ja muulla yhteydenpidolla lisätään kansainvälistä yhteistyötä Kerkonkoskelle. Etsimme paraikaa Euroopasta aktiivista ystävyyskylää, jonka kanssa tehdä kulttuurivaihtoa. Haluamme tutustua kylätoimintaan ulkomailla ja ammentaa ideoita omaan toimintaamme. Vastineeksi haluamme kutsua ystävyyskylän vierailemaan Kerkonkoskella. Näin tuomme kansainvälisyyttä lähemmäs kyläläisiä ja lisäämme siten virikkeellisyyttä kylällä.

Markkinointimateriaali tehdään palvelemaan myös ulkomaisia turisteja ja asukkaita. Hankkeessa kartoitetaan digitaalisten palveluiden hyödyntämistä eri matkailupalveluissa.

 

Kahden pienen on parempi ponnistaa yhdessä

 

Matkaillen Kerkonkoskelle – hanketta tehdään yhteistyössä Kerkonkoskeakin pienemmän naapuruskylän, Kiesimän kyläyhdistyksen kanssa. Yhteistyötä kyseisen yhdistyksen kanssa on herätelty jo Kerkolle kylään- hankkeen aikana. Kiesimä-Kerkonkoski välille on suunniteltu gravel-pyöräilyreitti ja Kiesimän kyläyhdistyksen vuokramökkiä markkinoidaan Kerkonkosken verkkosivuilla. Tästä on ollut hyvä jatkaa yhteistoimintaa reitistön ja matkailupalveluiden kehittämiseksi. Kiesimällä on myös mielenkiintoisia käyntikohteita, joita ei ole hyödynnetty aiemmin: esim. Jättiläisten temppeli ja Kiesimän kanava ovat monille lähelläkin asuville tuntemattomia.

Hankkeen avulla haluamme aktivoida kahden lähekkäin toimivan kyläyhdistyksen väkeä yhdistämään voimansa ja innostaa perheitä mukaan toimintaan. Hankkeen myötä ammennetaan tuoreita ideoita puolin ja toisin ja lisätään kylien välistä yhteistyötä. Hankkeessa kootaan myös muut kylän toimijat ja resurssit yhteen kylämatkailun kehittämiseksi: kunta, koulu, kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät. Viime vuosien aikana onkin nähty, miten kyläläisiä ja kylän yrittäjiä osallistamalla on syntynyt mm. innovatiivisia tapahtumia. Vireä toiminta on iloksemme luonut hyvinvointia sekä ystävyyssuhteita kyläläisten välille. Tässä hankkeessa yhteistyötä kyläläisten kanssa jatketaan ja myös alueellisessa matkailukehittämisessä tullaan olemaan mukana.

 

Lisätietoja hankkeesta antaa hanketyöntekijä Johanna Koponen, kerkollekylaan@gmail.com p. 0400 376 585. 

 

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kautta.